Ylpeyteni aihe

Joskus alkoholia nautittuani alan hölmöilemään. Perseleimään, vittuilemaan, välillä raivostun ja nauran samaan aikaan ja taas vittuilen. Ja ennen kaikkea: teen tyhmyyksiä. Perjantai oli yksi näistä illoista. Tähän väliin täytyy kyllä sanoa, että kaikesta huolimatta minulla oli kokoajan ihan helvetin hauskaa!

Valomerkin tultua päätimme kaverini (partner in crime) kanssa suunnistaa narikkajonoon (virhe, tämän olisi täytynyt tapahtua jo n. 20 minuuttia aikasemmin). Voi vittu sitä ihmisten määrää. Joka tuutista tulvi toisensa jälkeen humaltuneempia ihmisiä. Tuntui ettei jono liikkunut suuntaan eikä toiseen, ihmiset etuilivat, yrittivät saada kotiinsa mukaan mitä kliseisimmillä iskurepliikeillä, hönkivät niskaan ja kyselivät puhelinnumeroa. Siinä vaiheessa pakollinen tarve hölmöillä, tehdä jotain laitointa, rikkoa jotain, vittuilla ynnä muuta -kombo tuli tässä Oulun apinassa esille aika vahvasti. Eräälle 150-senttiselle jässikälle kehotin pidennysleikkausta (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin), hammasrautojen poistoa ja pään vaihtoa, ennenkun keskustelisimme yhtikäs minkäänlaisesta yhteisestä tulevaisuudesta. Edellisen lauseen luettuani tajuan, että taidan olla vähän kamala ihminen. Vähän.

Tässä vaiheessa jono oli liikkunut ehkä metrin jos toisenkin ja edessäni oli TATTADADAAA: sisustuskasvi. Joku ihan saatanan turha tunnelmanluoja ilmeisesti. Kasvin nähtyäni halusin saada jotain jännitystä siihen narikkahelvettiin. Saan päähäni, että mun pakko varastaa se. No fiksuna tyttönä rupesin repimään kasvia häpeilemättömästi ruukusta irti kuin joku raivopäinen, samaan aikaan kaverini nauraessa ja kannustaessa vieressä. Ihmiset tulivat kysymään, että onko kaikki ihan okei ja että olenko hullu. Vastasin, että elämäni kunnossa ja kehotin antamaan minulle työrauhan. Hölmöilyn haluissa kasvia turmellessa, päässäni pyöri yksi lause: Fuck the police. Enköhän mä sitten huudellut sitäkin siinä samalla.

Sain kuin sainkin kasvin irti. Yllätykseksi kasvi oli yllättävän pitkä. Itseasiassa aika tarkalleen ottaen minun itseni pituinen. Kasvia ylpeänä kantaessani ja leveän hymyn loistaessa kasvoiltani ennätin vihdoin narikan. Vastassa oli erittäin hyvännäköinen mies, johon taisin rakastua vähän. Sain tältä ko. mieheltä osakseni naurua, kun esittelin kasviani. Uhmatakseni mahdollista porttikieltoa kyseiseen baariin kerroin hänelle myös, että mä taisin varastaa tämän tuosta teidän ruukusta. Mies ei ollut moksiskaan, nauroi edelleen. Siis mitä? Baarin henkilökunta nauraa, kun rosvosin, ryöstin, pöllin, anastin, varastin (kyl te tiiätte) heidän omaisuuttaan. Mietin, että onkohan tämä joku tyttöplussa, sillä rangaistusta ei taida tippua, omasta tahdosta ja hyvistä keinoista huolimatta. Uloskäyntiä saavuttaessa kaksin käsin kasvia kantaessa portsari mulkaisi ja toivotti hyvät illanjatkot. Ei vieläkään mitään rangaistusta.

Aamulla heräsin ja kasvi oli aseteltu keittiön pöydälle. Tästä kasvista tuli mun ylpeyden aihe. Ja se on muuten helvetin hieno, ihan näin selvinpäinkin tarkasteltaessa.