keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Kilj... hedelmäviinin valmistusprojekti 2012

Noniin. Tässä tohtori Tolosen ohje joulun perinneherkun, peruna-sitruuna kiljun tekemiseen. Miksikö juuri peruna-sitruuna? Mieleeni kihisi maku vuosien takaa kaverin sipulikiljusta, joka ei siis ollut maan maukkainta herkuttia. Myös erilaiset hedelmämehut, varsinkin valmismehut vievät tältä perinteikkäältä eliksiiriltä pohjan. Tosi miehen ratkaisu olisi "pelkkä" kilju, eli vesi-sokeri-hiiva yhtistelmä. Mutta jokseenkin sanan "peruna" lausuminen kiljun yhteydessä kasvattaa peniksen kokoa ainakin tuuman verran ja tuo miehisyyttä myös naisiin. Tietenkin kuuliaisena kansalaisena noudatan myös lakia, joka taisi sanoa että sokerin painosta puolet tulisi olla marjoja tai hedelmiä. Näinollen römpöttimme luokitellaan hedelmäviiniksi. Kaikki tämä tehdään Suomen lakia kunnioittaen, kaikki kiljun loppujalostus pontikaksi ei kuulu tämän blogin tarkoitukseen. Välttääkseni virkavallan, sanottakoon että tästäkin kotiviinistä tulee vain noin 5 rosenttista :)))))))))))) Elikkäs Joulukilju Ohje: 7-8kg taloussokeria, sitä hienoa sellaista 2kg perunoita 3kg sitruunoita 1 pussi turbohiivaa Lisäksi tarvitset pulloja, kanisterin tai jonkin jättimäisen saavin, jonka saa suljettua, sekä vesilukon. Mikäli haluat kiljustasi tai hedelmäviinistäsi juotavaa tarvitset myös lappoamisvälineet. En tässä ala hyppimään kiljumaistereiden silmille, tarkemmat valmistusohjeet/vinkit ja välineet löytyvät interweebin ihmeellisestä maailmasta. Itse kuikin joidenkin teinijonnemopopoikien seksustelupalsta sivustoja, sekä viininharrastajien nettisivuja. Uskoisin että parhaiten alkuun pääsee kirjoittamalla googleen "kiljun valmistus". Valmistus: Kohta 1. Sulata sokeri veteen. Joku valopää neuvoi 5 litraa vettä ja siihen survoa 7kg sokeria. Voin kertoa että sellaisia kattiloita johon lopputulos mahtuisi ei todellakaan ole joka talossa. Vertailun vuoksi itselläni isoin kattila (esiintyy kuvissa) taisi olla reilun 3 litraa. Eli vituiksi meni heti alkuun, osa kiehui yli ja tuli muuten tosi jankkia tavaraa. Kesken kaiken hädissään kiehutin toisen kattilallisen vettä ja koetin jakaa vettä jo kiehuneesta kattilasta toiseen. Ja voin jälleen kertoa että läiskyi ja loiskui. Noh. Lopulta sokurit saatiin sulateldua.
Kohta 2. Kun sokerit on sulateltu, kaadetaan koko komeus isoon pömpeliin, röppöpönttöön. Tavaran voi myös suoraan pullottaa, mutta rahamiehenä hommasin ihka oikean käymisastian, kaikkien releineen. Sekaan kuoritaan perunat, sekä pilkotaan sitruunat.
Kohta 3. Lisäämmö vettä että astia täyttyisi. Ei kuitenkaan liikaa, vaan sopivassa suhteessa. (toim huom. Itse täytin liikaa ja koko paska kupli vesilukon kautta yli pari päivää... sit tasaantui.) Ennen hiivan lisäämistä koko komeuden lämpötilan pitää laskea 20-25 asteen välille. Projektin seuraamiseksi tarvitset lämpömittarin. Vinkkinä se ettei kuumemittari käy, hyvä kommunistitoverini kerran valmisti lagerolyttä ja tunki miltei kiehuvaan veteen kuumemittarin. Tuli sitten vedestä melko elohopeista. Hiivan kannalta lämpötila on erittäin tärkeää ettei hiiva vain kuole tai masennu.
(Taustan lasol-puteli ei kuulunut millään tavalla valmistukseen/valmistajien juomakäytäntöihin. Kaljablokkerit olemme äärisivistynyttä kansaa, emmekä pelleile alkoholin kanssa. Alkoholin vaaroista voit lukea myös googlaamalla alkoholi+vaarat.)
Kohta 4. Kun lämpötila on tassaantunut, hiivat lisätty ja koko sotku sekoiteltu huolellisesti, niin voimme sinetöidä pömpelin kannella. Sotkun tulisi alkaa röplättelemään muutamassa tunnissa. Sitten vain poika jonnekin rauhalliseen nurkkaan pulisemaan yksikseen. Jotta kiljusta tulisi kuitenkin jouluisaa, on se valmistettava rakkaudella, joten röppöämpäriä tulisi halia silloin tällöin käymisprosessin aikana. Säilytyslämpötilan tulee myös pysyä huoneenlämpöisenä, eli siinä 20-25 asteen korvilla. Muutoin menee koko homma vituiksi kuin jeesuksen pääsiäinen. Jos eläisimme kesäkuuta, niin tosikeittäjät veisivät röppönsä käymään muurahaispesään, näin meille osaa kertoa vanha suomalainen kansanruno: "Joka ukko joutavi, kehdon kehvelin kävijä. Menemähän mettähälle, mättähälle nousevi. Röppösankon kantavi, valmisteli menevän kiljun. Mulkkupesää potkivi, sijoittelevi siviän paikan. Sankolle iän ikuiselle, maltaalle maistuvalle. Käymisen ajaksi, ajaksi usean päivän. Päivän pitkän päätteeksi, sadon sorjan kerävi. Kiljuhibrakassa tappelevi, snägärin komia kolli."
Ja nyt poika onnellisesti ruplattelee saunan uumenissa<3 data-blogger-escaped-a="a" data-blogger-escaped-href="http://www.youtube.com/watch?v=3tnLhVDvoiI">

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti