Hyvin kuiva on tämä kesä ollut, ainakin blogimerkinnöistä
päätellen. Allekirjoittanutkin on näköjään käynyt vain kerran (jota sitäkään ei
muista) päivittämässä hyvin hämäriä kuvia vakkaribaarin alakerrasta ilman
mitään sen kummempaa sanottavaa. Mitä tämä on? Onko korkki mennyt kiinni? Eikö
humala enää maistu? Eihei, ei mitään sinne päinkään, pikemminkin päinvastoin.
Kesä on kulunut nestemäisissä tunnelmissa. Välillä ollaan
soudettu mukavassa pikkudarrassa ja jäätävässä paniikissa (koska lupia ei
tietenkään ollut) pois Venäjän ja Suomen rajavyöhykkeeltä perämoottorin
lopettaessa toimintansa, juotu eeppisen (lue= siiderin) kokoisia
mustikkashotteja ja kontattu lopulta junaratojen yli kotiin, ja itketty täristen
vessan lattialla Barcelonassa kun ne liian monta kumottua shottia eivät sitten
loppupeleissä pysyneetkään sisällä. Kyllä me vielä juodaan, älkää huoliko.
Syksy saapuu, ilma kylmenee ja ulkona ei enää tarkene olla.
Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon kirjoittaa teille vähintään joka
kuukausi uskomattomista alkoholiseikkailuistani. Ihan jo vaan siksi, ettei
Paroni tätä blogia valloita.
Niin ja jos sanani syön, viinapiru minut vieköön.
Rakkautta!
Hottis